Matti Lehti: Pään sisäinen kuormitus kasvaa

Kansleri Matti Lehti korostaa, että ihmiset elävät pidempään ja terveempinä kuin aikaisemmin, mutta pään sisäinen kuormitus kasvaa.

”Olen ollut siitä kovasti huolissani yritysjohtajana ja tietotekniikkapalveluyhtiön toimitusjohtajana. Kärsimme vakavista vahingoista, elleivät esimiehet ja tukijärjestelmät tunnista pään sisäisen kuormituksen kasvua eivätkä löydä tapoja keventää ja purkaa sitä. Kuormittuminen näkyy yritysten toiminnan laadun ja tuottavuuden heikentymisenä ja koko yhteiskunnan lisääntyvänä pahoinvointina. ”
”Työhyvinvoinnin lisääminen vaatii paljon uuden oppimista, koulutusta, toimintatapojen kehittämistä ja esimiestyön kehittämistä. Mutta se on hoidettavissa oleva haaste. Vaikka pään sisälle on vaikea nähdä, on mahdollista korjata tilanne. Ei ole mahdotonta tunnistaa henkisen kuormituksen kasvua ja siihen liittyvää uhkaa, ja myös sitä oikealla tavalla purkaa. Se vaatii esimiehiltä aika paljon enemmän kuin teollisen työn johtaminen esimerkiksi on vaatinut.”
Lehti ottaa kantaa myös lisääntyneeseen tiedon määrään, joka on hänen mukaansa ilman muuta yksi näitä pään sisäisiä paineita lisääviä tekijöitä. Kansleri puhuu myös elämän hallinnasta.
”Kaikki tutkimukset näyttäisivät viittaavan samaan suuntaan. Henkistä pahoinvointia aiheuttaa eniten, että ei pysty itse kontrolloimaan omaa elämäänsä ja työtään. Hallinnan puuttuminen aiheuttaa hyvin paljon psyykkisiä ongelmia ja myös työpahoinvointia. Kun ei pysty säätelemään vapaa-aikaansa ja työaikaansa tai tulevan informaatiovirran määrää mitenkään, se on osa henkilökohtaisen kontrollin puutetta. ”
Ei aina verkossa
”Tähän täytyy löytää keinoja niin, että ihmiset eivät ole aina yhdistettynä verkkoon. Kaiken tiedon ei tarvitse päästä läpi. Suodattimet, tiedon varastointijärjestelmät ja karsintamekanismit ovat kehittyneet hurjasti jaa paranevat varmasti edelleen. Aikaa myöten ihmiset oppivat käyttämään digitaalisen tuotannon ja jakelun työkaluja sillä tavalla, että jatkuva verkossa olo saadaan hallintaan. Silloin se ei pidä ihmistä otteessaan 24 tuntia vuorokaudessa.
Lehden mukaan jokaisen meistä tulisi kyetä hallitsemaan omia henkilökohtaisia digitaalisen tuotannon ja jakelun välineitä eli kannettavaa tietokonetta, kännykkää ja työasemaa. Ihmisten täytyy vain kesyttää pelkonsa uutteen tekniikkaan.
”Välineiden hallintaan liittyy useita tärkeitä osa-alueita. Yksi niistä on käytön osaaminen ja ymmärtäminen, että ne eivät ole pelottavia isäntiä vaan apuvälineitä ja renkejä. Toinen asia on kyky ottaa myös etäisyyttä välineistä, irrottautua. Sinne saadaan sellaisia antureita ja portteja väliin, että ihminen voi myös olla erillään niistä. Kyky osata käyttää niitä ja kyky olla myös ilman niitä ovat mielestäni tulevan digitaalisen yhteiskunnan välttämättömiä taitoja ihmisille.
Aalto-yliopisto tutkii ydinalueita
Lehto tähdentää, että muuttuvan yhteiskunnan ilmiöt on otettu vakavasti Aalto yliopistossa. joka sisältää kauppakorkeakoulun lisäksi teknillisen korkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun.
”Teknisen korkeakoulun puolella nämä kysymykset on vielä polttavampia kuin kauppakorkeakoulussa. Siellä kestävä kehitys ja ihmislähtöinen ympäristö on asetettu yhdeksi hyvin keskeiseksi strategiseksi painopistealueeksi, joita ei ole kuin alle yhden käden sormilla luettava määrä. Myös kauppakorkeakoulussa siirtyminen palvelutalouteen sekä digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun, on keskeinen painopistealue. Sillä juuri pyritään parempaan, ympäristöystävällisempään, tehokkaampaan tuotantoon ja jakeluun. Digitaalinen tuotanto on monessa tilanteessa ympäristöystävällisempää kuin perinteinen tien varressa ja tieverkossa toteutuva tuotanto ja jakelu.”
Lehti korostaa, että Aalto-yliopisto edustaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta hyvin keskeistä asiantuntijaorganisaatiota, ja kouluttaa maan johtavat asiantuntijat useimmille elinkeinoelämän aloille.
”Tehtävänä on tutkimuksen ja opetuksen lisäksi lisätä yhteiskunnallista painoarvoa. Aalto-yliopisto pyrkii nimenomaan lisäämään panostaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tuomassa esille tietoa ja ratkaisuja, joilla yhteiskunnan kehityksestä voidaan huolehtia hyvällä tavalla. Se on erittäin olennainen osa myös sitä yliopistouudistusta, joka Suomessa nyt on käynnissä. Elleivät yliopistot kykene uudistumaan, ei koko yhteiskuntakaan kykene uudistumaan.”
Uudistukset eivät aina siloitellen
Kansleri huomauttaa, että yliopistot ovat yhteiskunnan uudistumisessa aivan keskeinen väline ja osa. Hänen mukaansa siihen yliopistouudistus pyrkii, että yliopistot tukevat yhteiskunnan kehitystä ja uudistumista paremmin kuin aikaisemmin. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt ilman ryppyjä ja ongelmia.
”Uudistus ei ole mennyt kakistelematta, eikä varmasti voikaan mennä läpi mikään muutos, joka on tätä suuruusluokkaa. Jos muutokset ovat vaikeita yrityksissä, joita tunnen kuitenkin paljon paremmin kuin akateemista maailmaa, vielä vaikeampia ne ovat yliopistoissa. Ongelmallista ei ole niinkään tietää, mitä pitäisi tehdä, vaan saada tapahtumaan, ja siinä on ero yliopistoissa yrityksiin verrattuna. ”
”Täällä ei ole sellaista viimeisen rivin ohjaavaa vaikutusta, joka yrityksissä muodostaa erittäin vahvan pakotteen uudistua ja kehittää toimintoja. Yliopistoissa johtajuuden ja muutosvoiman on lähdettävä muualta kuin viimeisen rivin pakosta. Yliopistouudistus etenee kuitenkin. Moni ei olisi uskonut kolme vuotta sitten, että koko Suomen yliopistolainsäädäntö muuttuu ja muutamassa vuodessa erittäin olennaisesti. ”
Lehden mukaan moni ei olisi lyönyt vetoa tällaisen tulevaisuuden puolesta, että Suomeen syntyy myös yksityisiä säätiöyliopistoja, joita nyt on perustettu kaksi. Ne ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.

– Kalevi Nikulainen

 

Leave a Reply